Pohjola-Nordenin tulevaisuuden ilmastoseminaarissa ei ollut lainkaan ilmastoskeptikkoja, toteaa johtaja Jan-Erik Enestam Pohjoismaiden neuvotosta. Enestam varoittaa kuitenkin "energiahurmiosta" ja liiallisesta konservatiivisuudesta. Seminaari pidettiin Helsingissä 11.11.2008.

Enestam kertoi, että Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää vuosittain 40 miljoonaa euroa uudistuvaan energiaan. Kyoto-sopimus päättyy neljän vuoden kuluttua, joten asialla on kiire. Pohjoismaiden tulisi olla edelläkävijä päästöjen rajoittamisessa.

Kaikki seminaarin puhujat olivat yksimielisiä siitä, että toimenpiteitä tarvitaan. VTT:n professori Ilkka Savolainen sanoi, että halvimmat ja nopeimmat tulokset saadaan energiatehokkuutta lisäämällä ja energiaa säästämällä.

Professori Savolainen totesi, että ilmakehän hilidioksidipitoisuus on nyt 383 ppm eli 0,383 promillea. Jos mukaan lasketaan muita kasvihuonekaasuja ja muutetaan ne hiilidioksidi-ekvivalenteiksi, saadaan kokonaismääräksi noin 460 ppm. Tämän arvellaan riittävän nostamaan maapallon keskilämpötilaa kahdella asteella. Nousu on hidasta, sillä valtamerillä on valtava lämpökapasiteetti ja niiden lämpötilan kohoamiseen menee aikaa.

Vuonna 2009 pidetään ilmastokokous Kööpenhaminassa, jolloin pitää sopia uudesta päästöjä rajoittavasta protokollasta. IPCC:n mukaan päästöjä tulisi vähentää 50–85 prosenttia, jotta lämpötilan nousu vuoteen 2050 mennessä pysyisi alle kahdessa asteessa.

Teknisiä ratkaisuja olisi Savolaisen mukaan hiilidioksidin "kaappaaminen" ja varastointi siten, että se ei pääsisi ilmakehään, metsien istutus niin, että puut imisivät hiilidioksidia itseensä sekä ydinvoiman lisääminen.

Viestintäjohtaja Erik Drosin Zero Emission Power ZEP:stä kertoi EU:n suunnittelemasta demo-ohjelmasta, jossa rakennettaisiin fossiilivoimalaitoksia, joilla ei olisi päästöjä lainkaan; voimalaitosten hiilidioksidipäästöt otettaisiin talteen ja varastoitaisiin. Ohjelman kustannukset ovat tällä hetkellä ylivoimaiset, 90 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Ajan kanssa kustannuksia saatetaan saada pudotettua 30 euroon.

Ruotsin elinkeinoministeri Maud Olofsson huomautti, että Pohjoismailla olisi nyt kultainen mahdollisuus tehdä oikeita ilmastopäätöksiä. Olofsson, joka kertoi tavanneensa äskettäin Afrikan energiaministereitä, sanoi että EU:n suostuvan vähentämään päästöjänsä 30 prosentilla edellyttäen, että Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut ensi vuonna johtavat tulokseen. Ainakin olemme yhtä mieltä siitä, että nyt on kiire, sanoi Olofsson. Nykyinen finanssikriisi ei saa muuttaa tavoitteitamme.

Tuulivoimaa pitää rakentaa sinne, missä se on tehokkainta – riippumatta mistä maasta kulloinkin on kysymys. Voimme samanaikaisesti vähentää päästöjä ja kuitenkin saada taloudellista kasvua aikaan panostamalla energiatehokkuuteen, sanoi ministeri Olofsson.

Suomen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen oli Olofssonin linjoilla. Suomen terästuotannolla on maailman pienimmät päästöt tuotettuja terästonneja kohti mm. Outokummun uusimpien tehtaiden ansiosta. Yleisökysymys kyseenalaisti sokeriruokojen viljelyn tutkimisen järkevyyttä – sen sijaan että tutkittaisiin levien mahdollisuuksia energiatuotannossa. Ministeri Pekkarinen sanoi, että metsäyhtiöt ja Neste Oil kyllä tietävät, mitä tulee tutkia.

Valtiosihteeri Liv Monica Bargem Stubholt Norjasta puhui öljyntuottajien vastuusta. Norjassa öljy ja kaasu menee lähes pelkästään vientiin. Pyrkimyksenä on keskittyä hiilidioksidin keräämiseen ja varastoimiseen, vaikka kaikki Euroopan maat eivät ole tällä hetkellä yksimielisiä asiasta.

Fortumin tj. Mikael Lilius arvioi, että energian globaali kysyntä noussee 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti kasvaa sähköenergian kysyntä 98 prosenttia. Tämä merkitsee yhä vain kasvavia päästöjä.

International Energy Agency arvelee että 84% maailman energiasta vuonna 2030 saadaan fossiilisista polttoaineisista. Nyt tarvitaan pitkäaikaisia ja johdonmukaisia suuntaviivoja teollisuudelle. Energiamuotoihin, jotka eivät aiheuta hiilidioksidipäästöjä, pitää investoida ja hiilidioksidin varastointia tulee tukea.

Paljon on tehtävissä. Fortumilla on tuulivoimalaitoksia Portugalin rannikolla. Loviisan ydinvoiman jäähdytysvesiä voidaan kytkeä pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon.

Tj. Sakari Tamminen kertoi, että Rautaruukin sähkön hinta vastaa 40–50 prosenttia kaikista kustannuksista. Hänen mielestään tarvitaan enemmän tukea tuotekehittelyyn. Rautaruukki tuottaa itse noin puolet sähkövoimastaan.

Seminaarin lopussa jaettiin Pohjola-Nordenin ja HBL:n Pohjoismainen profiilipalkinton Evac-yhtiölle ja sen johtaja Olli Björkqvistille. Evacin jätevesisysteemit osoittavat uudistusmielistä ja luovaa ympäristöajattelua, sanoi HBL:n päällikkö Hannu Olinuora. Evacin suomalainen johtaja Mika Karjalainen kiitti palkinnosta.

Asiantuntijat olivat seminaarissa yksimielisiä siitä että tulevaisuuden ilmasto vaatii toimenpiteitä myös pohjoismaissa. On vielä aikaa toimia, totesi Fazerin viestintäjohtaja Ulrika Romantschuk. Vuorineuvos Martin Saarikangas, Pohjola-Nordenin elinkeinoelämän toimikunnan puheenjohtaja, teki aloitteen seminaarin järjestämisestä. Ensi vuoden seminaarin aihe on vielä avoinna./ins



Kuvateksti 1: Pohjoismainen profiilipalkinto annettiin Evac-yhtiölle, jonka jätevesisysteemit osoittavat innovatiivista ja luovaa ympäristöajattelua © Industrial News Service


Kuvateksti 2: Nyt tarvitaan pitkäaikaisia ja johdonmukaisia suuntaviivoja teollisuudelle, sanoi Mikael Lilius.
© Industrial News Service


Lisätietoja:

Pohjola-Norden / Kjell Skoglund
Sibeliuksenkatu 9 A 20
00250 Helsinki
Puh. (09) 454 20 821
Faksi (09) 454 20 820
Email kjell.skoglund@pohjola-norden.fi

Puhujien käyttämää materiaalia koskevat tiedustelut:

Industrial News Service / Anna-Maaria Eskola
Pohjoisesplanadi 21 B
00100 Helsinki
Puh. (09) 6120 990
Faksi (09) 6120 9919
Email anna-maaria.eskola@ins.fi

Press release images