Innovaation, eli uusien tuotteiden tulo markkinoille, vaihtoehto on imitaatio, sanoi Sitran yliasiamies Esko Aho Pohjola-Norden:in seminaarissa 13.5.2008. Sodan jälkeen japanilaiset olivat imitaation mestareita. Tulos oli hyvä. Sen sijaan innovaatioon liittyy aina jotain uutta. Jos tutkimukseen satsataan paljon rahaa kyseessä ei vielä ole innovaatio, mutta jos osaaminen alkaa kannattaa ja jos markkinoilla ilmaantuu kysyntää, niin silloin on kyseessä onnistunut innovaatio

Pohjolassa olemme hyviä innovaation tekijöitä ja tämä saattaa johtua geeneistä, sanoi Esko Aho. Pohjolan ankara ilmasto on aina pakottanut meitä keksimään keinoja joilla jäämme henkiin. Minnesota on se USA:n osavaltio jossa innovaatiotoiminta on onnistunut parhaiten, ja siellä väestölle onkin runsaasti pohjoismaisia geenejä.

Panostus NMT-puhelimiin Pohjolassa antoi Ericssonille ja Nokialle ratkaisevan sysäyksen kännykkämarkkinoille. Pankkitoiminnan innovaatiot ovat viime vuosina saanut aikaan vallankumouksen jossa asiakas tekee kaikki työt mutta säästyy jonottamiselta. Nykyään pankin asiakas voi suorittaa monimutkaisiakin pankkitoimintoja kotonaan internetin välityksellä.

Herää kysymys miksi suomalainen terveydenhoito ei ole pystynyt samoihin innovaatioihin kuin pankkisektori. Edelleen on käytössä vanhentunut ajantilaus- ja jonotussysteemi joka kai johtuu siitä että terveydenhoito meillä ei tarjoa innovaatioystävällistä ympäristöä juuri kenellekään, kun taas pankit ovat oivaltaneet että aika on rahaa, sanoi Esko Aho.

Vuorineuvos Stig Gustavson kertoi kokemuksistaan Nuutajärven lasitehtaalta. Eräs onnistunut innovaatio oli Timo Sarpanevan ja Iittalan rosoinen lasi, joka oikeastaan piiloitti lasissa olleet virheet. BMW Münchenin autotehtaan johto loi innovaatioympäristön tietokonesysteemiin, jossa oli mahdollista reaaliajassa kokeilla uusia ideoita - ja BMW ohitti Mercedes-Benz:in.

Mutta todelliset innovaatiokeskukset Pohjolassa ovat aina olleet maatilat ja maanviljelijät. Maanviljelijä on monitaitoinen asiantuntija, joka rauhassa voi testata keksimiään parannuksia konepajassaan, josta usein löytyy sekä sorvi että hitsauslaite. Maanviljelijä on samalla myös seppä ja metsästäjä. Tästä syystä useimmat innovaatiot ovat lähtöisin maanviljelystä, sanoi Stig Gustavson. Innovaatiotoimintaan sisältyy vapaus kokeilla uskallettuja ideoita, ja ympäristö antaa samalla tiettyä perusturvallisuutta.

Luovuus on joskus hyvin lähellä oikosulkua loogisessa ajatustoiminnassa. Hyvä esimerkki tästä on Sir Alistair Pilkington, joka tiskattaessa huomasi kuinka Fairy muodosti tasaisen kerroksen vedenpinnan päälle. Tästä hän sai idean kaataa sulaa lasimassaa sulan tinakerroksen päälle, jolloin lasista tuli erinomaisen tasaista ikkunalasia. Kaikkialla maailmassa tuotetaan nykyään ikkunalasia Pilkingtonin menetelmällä.

Tj Anne Brunila Metsäteollisuus ry:stä sanoi että Suomi elää nyt murroskautta. Metsäteollisuutemme etumatka pitää pyrkiä säilyttämään. Jo kahden vuoden kuluttua Kiina saattaa olla johtava kiiltävän aikakauslehtipaperin tuottaja maailmassa. Mutta Europassa keksitään jatkuvasti uusia tuotteita, esim. pakkaus joka tietää onko sen sisältö tuoretta vai ei. Suomalaisten yritysten metsäklusteri suunnittelee jo vuoden 2030 tutkimustoimintaa. Silloin kotimaisen puutavaran käytön pitäisi olla 25% korkempi kuin nyt. Tämä edellyttää paljon tutkimustyötä. Esim. paperikoneista tulee kokonaan automatisoituja.

Metsäteollisuuden panostus uuteen teknologiaan on johtanut siihen että päästöt vesistöihin nykyään ovat mitättömiä. Tämä osoittaa miten tärkeä innovaatiotoiminta on, sanoi Anne Brunila.

Johtaja Kjetil Storvik joka aikaisemmin johti pohjoistmaista innovaatiokeskusta sanoi, että innovaation määritelmä on uusi tuote, uusi prosessi tai uusi järjestömuoto joka tuottaa voittoa. Ei ole kyse eliittitoiminnasta, vaikka mediat lähes aina kirjoittavat uusien innovaatioiden sensaatio-ominaisuuksista. Mutta innovaatioiden pitää aina vastata kuluttajan arkipäiväistä tarvetta, eivätkä siis ole eliittijuttuja ollenkaan. Tanska on innovaatiotoiminnan edelläkävijä Pohjolassa. Satoja miljoonia Tanskan kruunuja satsataan vuosittain kuluttujaystävällisiin innovaatioihin.

Professori Kaj Mickos tähdensi miten tärkeätä on että luodaan oikea ympäristö menestyvälle innovaatiotoiminnalle. Innovaatiot voivat joskus johtaa yllättäviin tuloksiin. Ruotsin eräs suurviejä on esim. Santa Maria joka vie "texmex:iä", siis meksikolaista ruokaa ja ruotsalainen Ridderholm joka vie oliiveja Espanjaan ja Kreikkaan.

Teollisuudella on aina kolme vaihtoehtoa: teollisuus voi innovoida, imitoida tai invadoida. Invadointi on markkinasektorin valtaamista, esim. Ryan Air on invadoinut Euroopan lentoliikenteen uskomattoman edullisilla lentolipuillaan, IKEA on invadoinut kalustemarkkinat tuotteilla jotka okeastaan ovat rakennesarjoja (jotka asiakas itse kokoaa) ja Metro on invadoinut lehdistömarkkinat ilmaislehdillään joiden painosmäärä Euroopassa on noussut yli 50 miljoonaan. Invaasio eli valloitus kannattaa aina jos tiedossa on oikea business-idea.

Pankinjohtaja Johnny Åkerholm totesi että Pohjoismainen investointipankki NIB nykyään tuottaa niin paljon voittoa että se reilusti ylittää koko pohjoismaisen yhteistyön yhteenlasketut menot. NIB:in johtajalla oli oma määritelmänsä innovaatio-sanalle: innovaatio on jotain mitä on jo otettu käyttöön kun taas keksintö on vain ajatus. Pitää luoda sopiva ympäristö luoville ideoille, ja siksi pitää saattaa yhteen ihmisiä joiden taustat ovat hyvinkin erilaiset. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö innovaatioalalla pitäisi olla kansanliike, joka on tehokkain järjestelymuoto, sanoi Johnny Åkerholm.

Vuorineuvos Martin Saarikangas pääti seminaarin toteamalla, että Wärtsilän johto aikanaan ymmärsi että piti tukea yrityksen innovaatioita tuottavia työntekijöitä. Pohjola-Norden järjesti nyt seitsemännen kerran tutkimus- ja innovaatioaiheisen seminaarin. Innovaatiot saattavat olla Pohjoismaiden pelastus, oli seminaarion loppupäätelmä./ins


Lisätietoja toimittajille:

Pohjola-Norden r.y.
Kjell Skoglund, markkinointipäällikkö

Sibeliuksenkatu 9 A 20
00250 HELSINKI

Puh: 09-454 20821
Fax: 09-454 20 820
E-mail: kjell.skoglund@pohjola-norden.fi
www. pohjola-norden.fi


Industrial News Service - INS Oy/Ab
Ben Idström

Pohjoisesplanadi 21 B
FI - 00100 HELSINKI

Tel. + 358 9 6120 990
Fax. + 358 9 6120 9919
E-mail: ben.idstrom@ins.fi
www. ins.fi
www. inspressclub.com (Press Club)