POHJOISMAAT TÄHTÄÄVÄT PAREMPAAN KOULUTUKSEEN

Pohjolan pelastus tämän päivän hankalassa taloudellisessa tilanteessa olisi parempi koulutus ja tutkimustoiminta. Tästä oltiin samaa mieltä Pohjola-Nordenin seminaarissa joka 8.6. pidettiin Pohjoismaisen Investointipankin tiloissa Helsingissä.

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoi, että Suomen yliopistouudistus sisältää yhtiötä muistuttavan toimintamallin sekä opettajien ja ylioppilaiden suhteiden parantamista. Yliopistot ja korkeakoulut ovat nyt itsenäisiä oikeushenkilöitä. Uusi Aalto-yliopisto on säätiö,samoinTampereen teknillinen yliopisto.

Uusi yliopistolaki sisältää kolme uutta yliopistoa, eli Aalto, Itä-Suomi ja Turku. Lukukausimaksua vaaditaan tulevaisuudessa jos opiskelija tulee maasta joka ei kuulu EU:hun tai ETA:an, mutta kaikille muille opetus on edelleen maksuton. Valtio takaa perustutkimuksen jatkuvuuden ja ottaa myös kustannuskehityksen huomioon, sanoi Anita Lehikoinen.

Professori Dan Brändström Ruotsista sanoi että Ruotsin uudistukset pitkälti muistuttavat Suomen uudistuksia. Professorit eivät enää olisi valtion virkamiehiä vaan heidät palkattaisiin kyseisen yliopiston kanssa käytyjen palkkaneuvottelujen jälkeen. Protestina tätä Ruotsin eduskunnan tekemää päätöstä vastaan oli Korkeakouluviraston johtaja Anders Flodström eronnut virastaan.

EU pyrkii turvaamaan yliopistojen aseman Euroopassa. Vain joka kymmenes nobelin palkinto annetaan nykyään eurooppalaiselle tutkijalle kun taas 80% nobelin palkinnoista menevät amerikkalaisille tutkijoille. Ruotsissa tuetaan perustutkimusta kun taas Suomessa keskitytään innovaatiotoimintaan. Tulevaisuudessa aiotaan hyväksyä ulkomaalaisia tutkijoita ylipistojen hallitusten jäseniksi, sanoi Dan Brändström.

Opetusministeri Henna Virkkunen puhui huomispäivän vaatimuksista suomalaisissa yliopistoissa. Pohjoismaiden pääministerit päättivät Punkaharjulla v. 2007 että pohjoismaiden kilpailukykyä pitää tukea. Mm. uusi laki Suomen Akatemiasta tähtää tähän. Halutaan houkutella enemmän ulkomaalaisia tutkijoita ja ylioppilaita pohjoismaihin.

Helsingin yliopiston uusi rehtori Thomas Wilhelmsson sanoi että on oikeastaan hyvä asia että Suomen yliopistouudistuksesta ollaan monta mieltä. Jos kaikki olisivat samaa mieltä kyseessä ei olisi kovin aktiivista yliopistoa, hän sanoi.

Tunnelmat Helsingin yliopistossa ovat nykyään hyvät. Opiskelijoilla oli mielenosoituksessa juliste jossa luki Eroa Wilhelmsson! mutta samanaikaisesti voitiin lukea "henkilönä olet aika makea". 2500 ulkomaalaista opiskelee yliopistolla ja he muodostavat meille tärkeän laadunvalvonnan, sanoi Wilhelmsson.

Eräs ongelma on siinä ett monet ylioppilaat eivät halua lunastaa papereitaan kun he ovat valmistuneet. He esiintyvät mieluummin edelleen opiskelijoina kuin työttöminä.

Seminaarin yhteenvedossa toimitusjohtaja Johnny Åkerholm Pohjoismaiden Investointipankista totesi, että yliopistouudistus lähinnä tarkoittaa tehtävien delegointia, mikä luo vapautta yliopistojen alemmiin portaisiin.

Kun aikanaan tehtiin päätös yhteisestä pohjoismaisesta kännykkä-standardista luotiin pohja nopealle kehitykselle. Tarvittaisiin enemmän tällaisia aloitteita, sanoi Johnny Åkerholm

Suomi on onnistunut hyvin OECD:n ohjelmassa Programme for International Student Assessment, PISA, joka mittaa opiskelijoiden tietotasoa. Nyt tarvittaisiin enemmän rohkaisuja ja kannustimia opettajille, sanoi Johnny Åkerholm.

Lisätietoja:

Pohjola-Norden / Kjell Skoglund

Sibeliuksenkatu 9 A 20
00250 Helsinki

Puh. (09) 454 20 821
Faksi (09) 454 20 820
Email kjell.skoglund@pohjola-norden.fi