Kun vanhaan hyvään aikaan joku täytti 65 vuotta oli hänen elämänsä suurin piirtein jo ohi. Mutta nykyään löytyy Pohjoismaista useita 65-vuotiaita, jotka aloittavat uuden työuran,Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoi Pohjola-Nordenin seminaarissa Helsingissä 5.11.2007. Seminaarin teema oli "Vanhenevan Pohjolan haasteet". Useimmat 65-vuotiaat ovat tänään aivan terveitä, he voivat itse päättää elämästään ja järjestää elämänsä miten haluavat, Reinfeldt sanoi. Näin ei ole aina ollut.

- Tänään henkilö voi vielä 65-vuotiaana suunnitella jatkavansa työelämässä edelleen jopa 20-30 vuotta. Kehitys on vienyt siihen että monet eivät ehdi viettää aikaa lastenlastensa parissa koska matkustavat niin paljon ulkomailla, Reinfeldt sanoi.

Mutta monet 65-vuotiaat häiriintyvät siitä että kolleegat heidän työpaikallaan yllättäen ryhtyvät kiittämään heitä kaikenlaisista asioista. Tämä on heille epämiellyttävää, sillä ylitsevuotavat "kiitos, kiitos!" lausumat tarkoittavat itse asiassa peitellysti "ja nyt voit muuten lähteä". Tähän kaivataan vielä asennemuutos.

Ruotsin hallitus aikoo keventää verotusta kaikille jotka haluavat jatkaa työntekoa sen sijaan että lähtisivät eläkkeelle. Työnteon pitää olla kannattavaa, vaikka on jo täyttänyt 65.

- Globalisaatio on tuonut mukanaan sen, ettei koskaan yhtä monta ihmistä ole noussut köyhyydestä hyvinvointiin. Maailmankauppa kasvaa, talous nousee, informaatio lisääntyy ja yleinen avoimuus tulee yhä tärkeämmäksi. Ei ole olemassa enää monta valtiota jotka ovat ulkomaailmalle suljettuja. Meidän pitää hyödyntää kansainvälistä viestintää, pääministeri Reinfeldt lopetti puheensa.

Pääministeri Matti Vanhanen yhtyi Reinfeldtin ajatuksiin ja tähdensi että globalisaatiota pitää analysoida tarkkaan. Tanskaan on jo perustettu globaalisaationeuvosto, ja Ruotsin globalisaationeuvostoa johtaa Lars Leijonborg. Suomessakin pitää analysoida globalisaation plussat ja miinukset, Vanhanen sanoi. BKT Suomessa lähenee kohta Tanskan arvoa, ja Suomi on tässä jo ohittanut Ruotsin.

- Suomen hallitus haluaa panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Markkinoiden pitää pystyä uudistumaan ja haluamme rakentaa joustoa ja turvaa Suomen työelämään. Olemme myöskin mukana EU:n kampanjassa päästöjen rajoittamiseksi, Vanhanen sanoi.

- Pohjoismaiset pääministerit tapasivat kesäkuussa Suomen Punkaharjulla ja silloin sovittiin yhteistyöstä energiateknologian kehitystyössä. EU tarvitsee itämeri-strategian ja ryhdymme toteuttamaan sitä heti kun tulee Ruotsin vuoro toimia EU:n puheenjohtajamaana, Vanhanen jatkoi.

Vuorineuvos Martin Saarikangas, joka avasi seminaarin, oli kutsunut Fredrik Reinfeldtin Suomeen.
- Suomessa lähtee nykyään työmarkkinoilta pois enemmän ihmisiä kuin heitä tulee uusia, ja on mielenkiintoista seurata millä tavalla johtavat poliitikkomme aikovat ratkaista tämän ongelman, Saarikangas sanoi.

Pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström esitti useita mielenkiintoisia tilastotietoja. Pohjoismaissa asui viime vuonna 25 miljoonaa ihmistä, ja Ruotsi ylitti 9 miljoonan rajan. Väestö kasvaa vielä Suomessa, Tanskassa ja Norjassa luonnollista tietä, eli syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Ruotsissa on saavutettu tasapaino, mutta maahanmuuttajat lisäävät väestön lukumäärää. Islannin väestö lisääntyy nopeimmin Pohjoismaissa jossa hedelmällisyys on Euroopan parhaita. Islantilaiset ovat myös keskimäärin paljon nuorempia kuin muut pohjoismaiset ihmiset.

Professori Ann Nilsen Norjasta puhui koulutuksen tarpeesta. Norjasta lähetetään kalaa Kiinaan pakattaviksi ja kalat palautetaan sitten Eurooppaan markkinoille hienoissa kiinalaisissa pakkauksissa. Kuljetusetäisyydet ovat valtavat eikä tästä voi varmaankaan tulla kestävää ratkaisua.

- Työvoiman maahantuonti Afrikasta on herättänyt protesteja, sillä Afrikan maat tarvitsevat itse päteviä ihmisiä. Tämä koskee erityisesti hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä. "Brain drain" -ilmiön lisäksi on nyt myöskin tullut "care drain", Nilsen sanoi.

Ikäsyrjintä työelämässä haittaa pyrkimyksiä pitää vanhempia työntekijöitä töissä mahdollisimman kauan, jotta sukupolvien vaihto helpottuisi.

Toimitusjohtaja Berndt Brunow kertoi Fazer-konsernin uudesta menetelmästä ottaa nuoria töihin. Internettiin on perustettu portaali joka tekee työnhaun mahdollisimman yksinkertaiseksi.

- Elintarviketeollisuudessa on työvoimapula, mutta portaalinsa kautta Fazer on saanut mahtavat 800 työhakemusta kahden viikon aikana, myöskin vanhemmilta henkilöiltä. Viimeisen seitsemän viikon akana on jo otettu töihin 110 uutta työntekijää. Suomesta löytyy vielä käyttämätöntä kapasiteettia, Brunow totesi ja seminaariyleisö taputti.

Yksikön johtaja Irene Wennemo Ruotsin LO:sta kertoi ammattiliittojen roolista tulevaisuudessa. Vielä 70-luvulla nostettiin työllisyys Ruotsissa ottamalla kotirouvat ja suomalaiset maahanmuuttajat mukaan työelämään. Samalla lisättiin julkisen sektorin sairaanhoitoa ja vanhusten hoitoa.

Tänään tällaiset temput eivät enää onnistu. Sellaisten työpaikkojen lukumäärä, joissa ei vaadita minkäänlaista koulutusta, vähenee koko ajan Ruotsissa. Nyt tarvitaan parempaa yhteensovittamista koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä. Työnantajat kieltäytyvät nykyään maksamasta uusien työntekijöidensä koulutusta ja yhteiskunnan pitää tulla avuksi.

- Tänään näemme selvästi että hoitopalvelujen tarve lisääntyy samalla kuin onneksi myös halu maksaa näistä palveluista nousee. Tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta yksityisiltä ja valtiolta sekä parempaa tuottavuutta. Tulevaisuudessa vanhukset ovat taloudellisesti vahvempia mutta myös paljon vaativampia, Wennemo sanoi.

Toimitusjohtaja Leif Fagernäs EK:sta teki Seminaarista yhteenvedon. Tänään ihmisten elinkaari koostuu kolmesta 30 vuoden jaksosta. Ensimmäisen jakson aikana yksilö on lapsi tai opiskelija joka ei maksa valtiolle veroja. Seuraavan jakson aikana, 30 ja 60 vuoden välillä, ollaan töissä. Viimeisen jakson aikana eli 60 ja 90 vuoden välillä, ollaan eläkeläisiä ja jälleen valtion kustannuksella. Nyt tarvitaan toimenpiteitä jotta ensimmäinen jakso loppuisi aikaisemmin ja toinen jakso jatkuisi vielä monta vuotta 60 ikävuoden jälkeen.

- Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä pitää parantaa, Fagernäs sanoi. Julkisen ja yksityisen työvoiman lisäksi on myös olemassa vapaaehtoinen työvoima joka ei maksa mitään.
Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos, joka istui yleisön joukossa, tuki Fagernäsiä tässä asiassa.

- Suomessa on lukuisia yhdistyksiä, jotka hoitavat monenlaisia sellaisia tehtäviä joita yhteiskunta tarvitsee. Yhteistyöllä voimme ratkaista ikääntyvän Pohjolan haasteet, Fagernäs päätti. /ins


Kuvateksti 1: Pääministeri Fredrik Reinfeldt puhujapöntössä Pohjola-Norden:in seminarissa.
Copyright Industrial News Service /INS. Valokuvaaja: Matias Uusikylä.

Kuvateksti 2: Johtaja Carola Teir-Lehtinen johti seminaaria.
Copyright Industrial News Service /INS. Valokuvaaja: Matias Uusikylä.


Lisätietoja toimittajille:

Industrial News Service - INS
Björn Palmén
Pohjoisesplanadi 21 B
FI-00100 Helsinki

puh. + 358 9 6120 990
fax + 358 9 6120 9919
mob. + 358 50 439 7754

e-mail: info@ins.fi
www.ins.fi

Press release images