Suomen Pankki ei enää pysty auttamaan metsälteollisuutta
Siirtyminen euroon on johtanut siihen että Suomen Pankki ei enää pysty auttamaan metsäteollisuutta. Suomen Pankilla oli aikaisemmin tapana devalvoida markkaa, jotta teollisuuden kilpailukyky parantuisi. Näin kertoi Pohjoismaisen investointipankin tj Johnny Åkerholm pohjoismaisessa metsäseminaarissa Helsingissä 15.5.2007.
Suomen metsäteollisuus on aina jakaantunut kahteen ”klusteriin”, sanoi Åkerholm. Toinen klusteri yrittää lisätä ja parantaa metsän saatavuutta. Tulokset ovat hyviä, ja metsän kasvu on sensaationomaisesti noussut 60 miljoonan kuutiometrin vuotuisesta kasvusta nykyiseen 600 miljoonaan kuutiometriin.Toinen klusteri on perinteisesti pyrkinyt parantamaan itse tuotteita ja nostamaan koneellista tehokkuutta ja henkilökunnan ammattitaitoa. Tämä on tullut hyvin kalliiksi, mutta tapana oli että Suomen Pankki aina muutti valuuttakurssit niin, että tuotteet olisivat halvempia ulkomailla. Tämä tarkoitti tietysti että koko kansa oli mukana maksamassa jotta vienti onnistuisi.
Norjan metsät kasvavat myös hyvin, kertoi Knut Öistad, joka on Norjan asiantuntija Brysselissä. Ilmastonmuutos, eli ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus ja lämpötilan nousu, suosii itse asiassa metsien kasvua. Ainoa riskitekijä on että metsäpalojen vaara nyt on suurempi. Tuhohyönteiset saattavat myös helpommin pesiytyä metsiin kun olosuhteet ovat niille suotuisammat.
Metsäteollisuus ry:n johtaja Anders Portin kertoi että Suomen metsäklustereiden nykyiset painopisteet ovat ”älykkäät puu- ja paperituotteet”, paremmat tuotantomenetelmät ja asiakkaille räätälöidyt uudet tuotteet, joihin usein on lisätty liimaa eri muodoissa, esim. kirjekuoriin.
Valtava ongelma aiheutuu siitä että Kioton sopimus vääristää kilpailua ja antaa esim. USA:lle – joka ei ole liittynyt sopimukseen - kaikenlaisia etuja. Venäjän jo puhtaasti teknilliset ja logistiset vaikeudet tekevät sen, että Venäjään tuskin enään perusteta uusia paperitehtaita. Tieverkoston tiheys Karjalassa on moninkertainen Suomen puolella rajaa, kun taas Venäjän puolella selvästi puuttuu teitä metsäkuljetuksia varten. Tämän asian huomaa selvästi satelliittikuvista, joissa näkyy valtakunnan raja.
Pohjola-Norden:in metsäseminaariin osallistuivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja Ruotsin maatalousministeri Eskil Erlandsson. Molemmat ministerit uskoivat metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Vuorineuvos Martin Saarikangas johti seminaaria, johon osallistui noin 100 asiantuntijaa. /ins
Lisätietoja antaa;
Kjell Skoglund
Markkinointipäällikkö
Pohjola-Norden ry
Sibeliuksenkatu 9 A
00250 Helsinki
Sposti. Kjell.skoglund@pohjola-norden.fi
puh. +358-9-454 20 821
gsm +358-40-560 3922
fax +358-9-454 20 820
Feedback is not allowed / disabled for this press release.