/INS Eri puolille Suomea on suunnitteilla ja kehitteillä sekä vihreän vedyn että muita kemian alan laitoksia. Osaavan prosessihenkilöstön puute voi kuitenkin osoittautua yhdeksi pullonkaulaksi näille usein miljardiluokan investoinneille, sillä alan kiinnostavuus ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosina hiipunut.  

Kemian alan työvoimapula on konkreettinen uhka vihreälle siirtymälle jo nykyisellään. Tämä selviää Kemianteollisuus ry:n kesäkuussa 2023 julkaisemasta toimialakatsauksesta, jossa yli puolet jäsenkyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi, että työntekijöitä on yhä vaikeampaa löytää Suomesta. Ongelman ratkaisemiseksi ei löydy yhtä viisasten kiveä, ja siksi Neste ja Kemianteollisuus ry järjestivät yhteisen keskustelutilaisuuden koulutuslaitosten ja opetushallituksen kanssa Kilpilahdessa elokuussa 2023. 

Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Anni Siltanen toteaa, että siirtyminen  fossiilittomaan yhteiskuntaan kaipaa osaajia toteutuakseen Suomessa ja muuallakin. 

“Tarvitsemme vahvaa vuoropuhelua niin teollisuuden ja oppilaitoskentän kuin teollisuuden ja päättäjienkin välillä. Varmaa on, että Suomi ei ole osaamiskilpailussa yksin, vaan samat haasteet koskevat oikeastaan jokaista maata Euroopassa. Kilpailu osaajista tulee taatusti vain kovenemaan, ja siksi alalle pitää saada enemmän motivoituneita opiskelijoita”, Siltanen sanoo.

Koko laitos kannettavan tietokoneen näytöllä

Yksi tärkeä osa ratkaisua voisi olla Nesteen kehittämä prosessiteollisuuden digitaalinen NAPCON-oppimisympäristö, johon kuuluu koko laitosta kuvaava simulaattori sekä yleisiin, jalostuksessakin esiintyviin ilmiöihin pureutuvia simulaatioihin perustuvia oppimispelejä. 

“Näiden opetusvälineiden avulla voidaan mielekkäästi harjoitella ja oppia  prosessiteollisuuden perusteita niin tislauksen, virtauksen kuin lämmönsiirronkin osalta”, sanoo Nesteen simulaattorikouluttajien tiiminvetäjä Marko Asujamaa.

Simulaattori on alkujaan kehitetty Nesteen öljynjalostustarpeisiin, mutta koska myös muun prosessiteollisuuden toiminta perustuu samankaltaisiin kemiallisiin prosesseihin,  simulaattoria voi Nesteen NAPCON-koulutustuotteiden tuotepäällikön Pekka Qvistin mukaan käyttää myös yleisenä prosessiteollisuuden opetusvälineenä.

“Simulaattori perustuu pilvipalveluun. Enää ei tarvita erityisiä simulaattorikoulutushuoneita tai järeää tietokonekapasiteettia, vaan normaali nettiyhteys ja kannettava tietokone tai muutama isompi näyttö riittävät. Järjestelmä lienee laajuudessaan ja monipuolisuudessaan maailman kehittynein prosessialan simulaattori”, Qvist sanoo.

Koulutukseen tarvitaan vetovoimatekijöitä

Prosessilaitosta simuloiva digitaalinen opetusväline voi Anni Siltasen mukaan olla uusi polku alan kiinnostavuuden nostamiseksi ammattikoulutuksessa.

“Se voisi myös olla yksi kaivatuista vetovoimatekijöistä kun mietitään koko alan tulevaisuutta”, Siltanen sanoo. 

Pekka Qvist on samoilla linjoilla. Qvistin mukaan älypuhelimet ovat tänä päivänä tavanomaisen opetuksen pahimpia haastajia.

“Uskon, että moderneilla digitaalisilla oppimisratkaisuilla voisi lisätä etenkin  nuorempien oppilaiden kiinnostusta kemian alan opiskeluun”, Qvist sanoo.

Opetushallituksen ammatillisen koulutusyksikön päällikkö Kati Lounema toteaa,  että ammatillisessa koulutuksessa näkyy eri alojen vetovoima. Siihen vaikuttavat taas peruskoulun kokemukset sekä se, mitä lapset ja nuoret näkevät ja kokevat kotona ja lähipiirissä.

“Tietyn koulutuksen vetovoiman kasvattaminen ei pelkästään riipu tarjolla olevasta koulutuksesta, vaan se on paljon laajempi yhteiskunnallinen kysymys, jota kukaan ei pysty ratkaisemaan yksin. Tarvitaan monen tahon välistä yhteistyötä, ja myös työnantajat ovat tärkeässä roolissa”, Lounema sanoo. 

Keminteollisuus puhtaamman huomisen edelläkävijänä

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän (Kpedun) teollisuus- ja logistiikka-alan toimialapäällikkö Petri Ahoniemi nostaa esiin, kuinka monellanykynuorella saattaa olla ohut käsitys työstä ja työpaikoista, kun työn tekeminen on siirtynyt kauemmas normaalista elämästä ja muuttunut tavallaan näkymättömäksi.

“Nuoret kantavat kuitenkin valtavaa vastuuta tulevaisuudesta. Nyt on tapahtunut  jonkinlainen muutos siinä, että ollaan huomattu, kuinka työllistymällä teollisuuteen on mahdollista olla mukana puhtaamman huomisen luomisessa. Tätä pitäisi tuoda vielä paremmin esille esimerkiksi kouluissa, sillä ihmisten arvot ohjaavat loppujen lopuksi kaikkien  käyttäytymistä”, Ahoniemi sanoo. 

Tässä yhtälössä simulaatioiden merkitys voi Ahoniemen mielestä olla iso tulevaisuutta ajatellen.

“Vastaan myös koulun auto- ja logistiikka-alan opetuksesta. On silmiinpistävää, miten nuoret opiskelijat kanavoivat tunteensa tekemiseen ja haluavat saada jotain konkreettista aikaiseksi. Simulaattori voisi tuoda tätä konkretiaa prosessialan opetukseen, sillä siinä  näkee heti mitä tapahtuu, kun tehdään jotain säätöjä. Olisikin hyvä, jos koululaitokset voisivat yhdessä lähteä hyödyntämään simulaattoria opetuksessa”, Ahoniemi sanoo.

Neste ja Careeria kertovat simulaattorien hyödyntämisestä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Opetushallituksen järjestämässä Digioppimisen Areena -tapahtumassa 12.12.2023.

Koko artikkeli: Simulaattoria hyödyntämällä lisää konkretiaa ja kiinnostavuutta prosessialan koulutukseen 

Lue lisää Nesteen kehittämästä NAPCON-koulutussimulaattorista.