Porvoolainen hunajan asiantuntija- ja markkinointiyritys Hunajainen SAM Oy tuo Suomeen korkealaatuisia hunajia ympäri maailman. Päämäärätietoisen työn tuloksena tuotevalikoimassa ovat tänään muun muassa  lajihunajat, juokseva hunaja, luomuhunaja ja Reilun Kaupan hunaja. Perheyrityksen toimitusjohtaja Kari Koivulehto on jo vuosikymmenien ajan tutkinut, kouluttanut, ideoinut ja vaikuttanut alan uranuurtajana.

Vuonna 1987 perustettu Hunajainen SAM Oy toi ensin maahan hunajankäsittelylaitteita. Vakuututtuaan maailman hunajien erinomaisuudesta se päätti keskittyä niiden maahantuontiin. Nyt suomalaiset pääsevät maistelemaan hunajia maailman kaikilta mantereilta.

– Hunajalla on maailmalla pitkät perinteet ja niiden valmistus on tarkoin säädeltyä ja valvotumpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Argentiinassa on mehiläishoitajilta vaadittu sertifikaatit hunajan puhtaudesta jo 50 vuoden ajan, toimitusjohtaja Kari Koivulehto kertoo.

SAMin nestemäiset hunajat juoksevat luontaisesti

Hunajan makuun, väriin ja juoksevuuteen vaikuttaa sen alkuperä eli kasvi, josta mehiläinen on mettä juonut. Kaikki mehiläisen medestä valmistama hunaja on aluksi juoksevaa. Mutta kuinka pitkään hunaja säilyy juoksevana, riippuu mesien sisältämistä sokerilajeista. Medet ja siten myös hunajat sisältävät luontaisesti rypäle- ja hedelmäsokeria. Mitä enemmän hunaja sisältää rypälesokeria, sen nopeammin se myös kiteytyy eli menettää juoksevuutensa.

Hunajainen SAMin juoksevat hunajat on tehty esimerkiksi akaasiapuun ja appelsiinipuun kukista. Alhaisen rypälesokerin määrän vuoksi ne säilyvät juoksevina vuosia. Suomalaisista kasvilajeista ainoastaan maitohorsman medestä aikaansaatu hunaja ei kiteydy. Siksi kaupan hyllyiltämme löytyvät aidosti juoksevat hunajat ovat ulkomaisten kasvien mesistä valmistettuja.

Hunaja on EU-valvottu luonnontuote, johon ei saa lisätä mitään

EU-direktiivin mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä mitään, eikä siitä saa poistaa mitään. Hunajan nimessä saa käyttää vain sanaa, joka kertoo sen maantieteellisestä tai kasvialkuperästä. Jos hunajan mesi on kerätty Italiasta, voidaan sitä kutsua italialaiseksi hunajaksi. Ja jos mesi on kerätty pääosin appelsiinin kukista, voidaan hunajaa kutsua appelsiinihunajaksi. Siksi muun muassa aromivahventeilla maustettuja hunajia ei saa kutsua hunajiksi vaan hunajatuotteiksi. EU-direktiivi kieltää myös hunajan lämmittämisen, joka tuhoaa hunajasta tärkeitä entsyymejä ja vitamiineja.

 ­– Hunajaa ei saa lämmittää myöskään juoksevuuden aikaan saamiseksi, mikä tuntuu joiltakin kotimaisilta alalla toimijoilta unohtuneen, Kari Koivulehto muistuttaa.

Vaikka hunajasta on nautittu Euroopassa jo 15 000 vuotta, löytyy merkintöjä sen käytöstä Suomessa vasta 250 vuoden ajalta. Hunajan tie pöytiimme, juomiimme, ruuanlaittoomme ja vaikkapa kauneudenhoitoomme on ollut pitkä, sillä hunajan maahantuonti on ollut säätelemätöntä vasta 15 vuotta.

Pienestä mehiläishoitajasta kansainvälinen vaikuttaja

Kari Koivulehto kiinnostui mehiläisistä jo pienenä poikana ja sai joululahjaksi ensimmäisen mehiläispesänsä 11-vuotiaana. Itkettyään tylsän näköistä puulaatikkoa ilme kirkastui, kun hän sai tietää laatikon käyttötarkoituksen. Tästä alkoi omien mehiläisten kasvatus sekä sittemmin alan opiskelu ja opettaminen Helsingin Yliopiston Viikin Maa- ja Metsätieteellisellä laitoksella. Kari Koivulehto oli itse perustamassa mehiläistalouden laitosta ja on myös kouluttanut suurimman osan Suomen mehiläishoitajista.

Tänään yrityksen operatiivisen toiminnan ohella Koivulehto saa toteuttaa alalla toimimista koko Euroopan tasolla EU-komission mehiläistalouden neuvottelukunnan puheenjohtajana sekä Euroopan hunajakaupan yhdistyksen FEEDMin puheenjohtajana. Brysselissä työmatkailun lisäksi opettaminen Viikissä jatkuu, sillä hän kokee työn erittäin palkitsevana.

Mehiläispesiä Kari Koivulehdolla on edelleen mökillään Karkkilassa, jolloin tuntuma mehiläisten hoitoon säilyy ja rakas harrastus jatkuu nyt jo 47:ttä vuotta.

Maailman ykköspalkinto Hunajakirjalla

Koivulehdon kirjoittama Hunajakirja voitti syksyllä 2009 Maailman Mehiläishoitajien Liiton, Apimondian ensimmäisen palkinnon. Kirja on tietopaketti mehiläisistä ja hunajasta sekä se on monen kokkaajan haluttu kirja mitä erilaisimmilla resepteillään, joissa käytetään hunajaa.

– Hunajatietoisuus perheissä lisääntyy kaiken aikaa ja tuotteen monikäyttöisyys alkaa vihdoinkin saada ansaitsemaansa kiitosta. Suomalaiset syövät hunajaa sen terveellisyyden, vastustuskykyä lisäävän vaikutuksen sekä hyvän maun takia, Koivulehto kertoo.

Kirjalla ansaittu ykköspalkinto oli jo Koivulehdolle neljäs. Palkintoja on tullut muun muassa mehiläisen kasvatukseen ja hunajakäsittelyyn liittyvillä läpimurroilla.

Piikki pian pois kynnellä työntäen

Kun Kari Koivulehto vie oppilaansa Viikissä mehiläispesälle, ei hän tarvitse suojavaatetusta. Hän tuntee mehiläisensä ja mehiläiset hänet. Jos luottamus hetkellisesti kärsii ja mehiläinen päättää pistää, käyttää Koivulehto tämänkin hetken opetustarkoitukseen. Mehiläinen on jättänyt sormeen piikin eli pistimen ja sen päässä olevan pussimaisen myrkkyrakon. Rakko jatkaa myrkyn pumppaamista ihoon refleksinomaisesti usean minuutin ajan.

– Siksi piikki ja rakko kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti työntämällä kynnellä piikin juuresta ihosta poispäin, Koivulehto näyttää.

Mutta jos joku oppilaista ei ehtinyt nähdä tapahtumaa, saa toinen mehiläinen luvan pistää Koivulehtoa. /ins

 

Kuvateksti 1: Kari Koivulehdon intohimo työhön hunajan parissa on jatkunut jo 47 vuotta.
© Hunajainen SAM

Kuvateksti 2: Hunajakirja sisältää herkullisia, hunajaisia reseptejä.
© Hunajainen SAM

Kuvateksti 3: Hunaja on mehiläisten tuottama luonnontuote.
© Hunajainen SAM

Kuvateksti 4: Koivulehdon kirjoittama Hunajakirja voitti Apimondian kultamitalin.
© Hunajainen SAM

Kuvateksti 5: Kari Koivulehto tuntee mehiläisensä , eikä tarvitse suojavarusteita.
© Hunajainen SAM

 

Lisätietoja ja kirjan näytekappaleet:

Kari Koivulehto
Hunajainen SAM

PL 148
06101 Porvoo
Puh. 09 8770 330

kari.koivulehto@hunajainensam.fi
www.hunajainensam.fi

Press release images